Etusivu Tule meille töihin Yhteystiedot

 

Maailman laatu karkaa Suomen käsistä – Etelä-Savosta Suomen johtavaksi laatualueeksi?

27.10.2017

Suomalaisten organisaatioiden laatu on edelleen tutkimusten mukaan häntäpääluokkaa. Euroopan laatupäivillä lokakuussa 2017 (EOQ 61, Slovenia) keskusteltiin vuosi sitten toteutetun laatututkimuksen tuloksista ja niitä verrattiin vuoden 2013 tuloksiin.
 
Pitäisikö Etelä-Savon julistautua Suomen laatualueeksi?

Tämä tarkoittaisi panostuksia tulevaisuuteen monin eri tavoin, muun muassa kestävien ratkaisujen työstämistä pikavoittojen sijaan, oman navan tuijottelun lopettamista ja kumppanuuksia tilalle, verkostomaista työskentelyä digitaalisuutta hyödyntäen, osaamiseen ja koulutukseen panostamista ja että edes laatukäsitteet ymmärrettäisiin vihdoin ja viimein oikein ja niitä osattaisiin käyttää organisaatioissa, vain muutamia asioita mainitakseni. Vertailun vuoksi, Kiinassa on kansallinen strategia, jolla he tähtäävät maailman laadukkaimmaksi maaksi kaikilla osa-alueilla vuoteen 2030 mennessä. Näin meille kerrottiin Shanghaissa jo vuonna 2014. Nykymenolla se tulee myös tapahtumaan, koskapa nyt lokakuisilla laatupäivillä vilauttelivat jo vuotta 2025. Näin voi myös käydä. Kiinan panostuksen laatuun ovat valtavat tällä hetkellä.

Mutta mitä tutkimus kertoi Suomen laadun tilanteesta?

Kyseisen tutkimuksen toteuttaja ASQ Global State of Quality Research 2016 -tutkimus selvitti laajasti organisaatioiden kilpailukyvyn kannalta keskeisiä asioita: laadun strategista merkitystä, laatujohtamisen roolia, laadun mittaamista, laatutyökalujen käyttöä sekä laatukoulutusten määrää ja laatuosaamista 65 eri maassa. Tulokset Suomen osalta eivät olleet mairittelevia.
 
Suomen ongelma laadussa näyttäisi olevan edelleen liika nippaloiminen yksittäisten pikkuasioiden äärellä perusasioiden kustannuksella. Suomen Laatuyhdistyksen näkemyksen mukaan tilanne näyttää Suomen osalta seuraavalta:

-Suomalaisyritykset kertovat lisänneensä panoksia laatuun, mutta tutkimuksen perusteella panosten kohdistaminen tapahtuu insinöörilähtöisesti. Asiakasrajapinnan kuuntelu, laadun taloudellisten vaikutusten mittaaminen, Big Datan hyödyntäminen ja toimittajaverkostojen hallinta, näissä suomalaisyrityksillä olisi eniten parannettavaa. Suomessa vastanneista yrityksistä vain 51 prosenttia seuraa laatutoiminnan suoria taloudellisia vaikutuksia, kuten lisääntynyttä liikevaihtoa tai vähentyneitä kustannuksia, liiketoimintaan. Vastaava luku tutkimuksen luokittelemissa maailmanluokan organisaatioissa on 80 prosenttia. Organisaatiomme jäävät kaikilla osa-alueilla systemaattisessa laadun kehittämisessä jälkeen ulkomaisista kilpailijoistaan, mikä on huolestuttavaa kansallisen kilpailukykymme kohottamisen kannalta, kommentoi Suomessa tutkimusta koordinoineen Suomen Laatuyhdistys ry:n toimitusjohtaja Tani Järvinen (Lähde; Laatuseniorit).

Mihin suuntaan laadun saralla pitäisi mennä?

Oma näkemykseni laadusta on yhä vahvemmin taipumassa siihen suuntaan, että liiketoimintaprosessit tai vastaavat ja niihin liittyvät erilaiset laatutarpeet tulisivat olla perusasioita, jotka jokaisen työntekijän tulee tunnistaa, tietää ja osata. Laatuoppaita löytyy joka lähtöön, kun niitä tarvitaan avuksi.  Johtaminen on laadun aikaansaamisessa keskeinen tekijä. Pitäisikö siis johtamiseen panostaa? Osataanko johtaa riittävän hyvin, onko osaavat johtajat ja ovatko he oikeilla paikoilla? Tiedetäänkö mitä on laadun johtaminen aidosti?

Mielestäni laadun ajatteluun tulisikin panostaa entistä vahvemmin ja erityisesti siihen, miten yhteinen ymmärrys laadusta organisaation edustajien ja asiakkaiden välillä kohtaisi mahdollisimman hyvin. Tuohon kohtaamiseen tarvitaan Tani Järvisen mainitsemia perustietoja ja taitoja. Viime kädessä kuitenkin asenne laatuun ja sen ympärillä käytävään keskusteluun ratkaisee. Olisiko niin, että Suomen suurin ongelma laadussa sittenkin liittyy meidän asenteisiimme laatua kohtaan? Kuvittelemme olevamme parempia kuin itse asiassa olemme.

Laatuseniorit (http://laatuseniorit.blogspot.fi/) ovat kansainvälisesti aktiivisesti mukana keskusteluissa ja tekemässä tutkimuksia laadun tulevaisuuden suunnasta. Itse keskustelin laatuseniori Juhani Anttilan kanssa lokakuisilla Euroopan Laatupäivillä Suomen laadun suunnasta. Samoilla linjoilla oltiin. Näyttää siltä, että tähän asti käytössä olleet laatuajattelut ja työvälineet eivät oikein enää riitä. Suurin syy on maailman kansojen lähentyminen, tiedon siirtonopeus ja jatkuva yhteys verkostoissa. Yksi keskeisin syy laadun suunnan muutostarpeeseen johtuukin digitalisoitumisesta.

Laatupohdintoja Mikkelissä 27.10.2017
Riitta Paasivuori
Toimitusjohtaja



Blogi

Halpuuttamisen aika on ohi – sotessa

22.11.17

Maailman laatu karkaa Suomen käsistä – Etelä-Savosta Suomen johtavaksi laatualueeksi?

27.10.17

Rakennemuutos on välttämätöntä, myös kaupunkisuunnittelussa

06.10.17

Sotehuuman keskellä – Digitalisaatiostako apua palvelutalojen arkeen

28.06.17

Ajankohtaista

Omaishoitoperheille jaksohoitoa Pappilanpuistossa

06.10.17

Pappilanpuisto täytti 20-vuotta

29.09.17

Mäntypuistossa pidettiin hauskaa

04.09.17

Pappilanpuistossa kotieläimet vieraisilla

28.06.17

Mäntypuistossa iloittiin Suomen satavuotista taivalta

22.06.17

Ainot & Reinot liikkuivat Urskissa

14.06.17

Veteraanipuistossa juhlittiin!

06.06.17

HENKILÖSTÖ JAKSAA JA VOI HYVIN

06.06.17

Suomi 100-vuotta

31.05.17

Nyt kaikki liikkumaan Urskille 6.6.2017 klo 12 – 15

17.05.17